Motivaatioteorioiden jaon monimutkaisuus

Olen nyt tuota noin, yrittänyt hahmottaa itselleni eri motivaatioteorioiden jakoa ja niiden sudetta toisiinsa. Tehtävä ei ole helppo, sillä teorioita on paljon ja googlettelemalla niiden jakoperusteitakin näyttäisi olevan useampia. Hahmottelen tähän Pervinin kirjassa esitettyä jakoa, jossa eritellään eri tutkijoiden teoriat.

Työntöteoriat: 

Työntöteorioihin lukeutuu kaikki ne teoriat, joiden mukaan ihminen on viettien ja luontaisten tarpeiden ohjailtavissa.

- Freudin mukaan ihmisen persoonallisuuden kolme eri tasoa id, ego ja super ego tavallaan kilpailevat ihmisen vieteistä. Energiaa antaa libido ja energiaa vie aggressio. Ihminen ei ole itse tietoinen omista motiiveistaan, niihin liittyvät vahvasti myös defenssit (eli kieltäminen, projektio ja tietoinen unohtaminen). Freudin viettejä ovat elämä, kuolema, nälkä, lisääntyminen ja ego.

- Stimulus response teoriaa tutkittiin rotilla. Rotat pidettiin häkissä, jossa oli valkoisia ja mustia alueita. Valkoisella alueella rotat saivat sähköiskuja ja musta alue oli niiden pako paikka. Pelko toimi oppimisen välineenä. Toisessa vaiheessa rottien piti oppia pyörittämään ratasta päästäkseen valkoiselta alueelta mustalle. Lopulta rotat oppivat pyörittämään ratasta jotta saivat portin auki mustalle alueelle.  Eli toimintaa voisi kutsua myös lähestymis-välttämiskäytökseksi.  Keskeinen löydös oli hedonistinen, eli yksilö haluaa välttää kipua ja saavuttaa mielihyvää. Primääriviettejä ovat perustarpeet kuten nälkä ja kipu. Sekundäärivietit taas syntyvät primääriviettien tyydyttämisestä. Esimerkiksi primäärivietti kivun sekundäärivietti voisi olla pelko.

- Murrayn need-press teoria. Need tarkoittaa tarvetta (sama kuin edellä olevissa drive - vietti), jotka voidaan jakaa yllätys yllätys: primääreihin ja sekundaarisiin.  Sitten on tietysti myös piilotetut tarpeet ja suorat ulospäin näkyvät tarpeet. Murray kiinnitti huomiota ympäristöön ja yksilöön. Ihmisillä on erilaisia tarpeita ja motiiveja täyttää tarpeet, myös erilaiset ympäristöt motivoivat ihmistä enemmän tai vähemmän. Esim. sosiaalinen ympäristö motivoi ekstroverttiä eri tavalla, kun introverttiä ihmistä.

-Festingerin kognitiivinen dissonanssi tarkoittaa ihmisen mielen ja ympäristön välissä olevaa ristiriitaa, joka on saatava tasapainotilaan. Eli ympäristöllä on erilainen mielipide kuin ihmisellä itsellään. Otetaan esimerkiksi vaikkapa tietoisuus tupakoinnin vaarallisuudesta. Tutkimuksen mukaan tupakoiva ihminen kokee haitallisen tupakoinnin määrän korkeammaksi, kuin mitä tupakoimattomat sen arvioivat olevan. Tässä on kyse itsehuijauksesta, jossa on merkitystä sillä paljon ihminen polttaa. Tupakoivat uskovat vaarallisen määrän olevan enemmän kuin he itse polttavat. Tupakoivat ihmiset perustelevat tupakan polttoaan uskomuksilla. Esimerksiksi jos he mahdollisesti joskus sairastuvat. keuhkosyöpään, siihen mennessä on jo olemassa jo varmat hoitomenetelmät taudin parantamiseksi.
Toiseksi dissonanssia havainnollistavaksi esimerkiksi Pervinin kirjassa kerrotaan palkkion vaikutuksesta mielipiteeseen. Jos mielipiteen julkilausumasta saatava palkkio on vähäinen, henkilö todennäköisemmin uskoo sanomaansa kuin tilanteessa, jossa mielipiteen julkilausumasta saa merkittävän korvauksen.
Tähän kategoriaan kuuluvat myös erilaiset initaatioriitit: yliopiston pääsykokeet, armeijan simputukset. Mitä hankalampia ja haastavampia ne ovat, sitä sitoutuneempia ihmisistä tulee ko. järjestelmää kohtaan ja sitä parempi ryhmähenki muodostuu.

Vetoteoriat
- Vetoteoriat tarkoittavat asioita, jotka vetävät ihmisiä puoleensa. Hyvät seuraukset vetävät puoleensa ja huonot jutut taas luotaan työntävät. Myös vetoteorioissa on kyse hedonismistä.

- Ihmiset asettavat itselleen päämääriä ja maaleja, joihin he sitten omalla työllään pyrkivät. Mikä vain asia voi toimia ihmisellä tavoitteena. Tavoitteen saavuttaminen tuottaa mielihyvää, kun taas siitä loitontuminen tuottaa stressiä ja mielipahaa. Tavoitteita voi olla useampia ja ne voivat myös olla ristiriidassa keskenään.

- Tavoitteet ovat pyrkimyksiä: saavuttaa iloa ja mielihyvää, aggressiota tai valtaa, kehittää itsetuntoa, kiintymys tai sosiaalinen tuki, välttää ahdistusta tai uhkaa

- Ihmiset työskentelevät tavoitteidensa eteen. Jotta ihmisen persoonaa voisi ymmärtää, on tiedettävä mitkä asiat häntä motivoi. Ihmiset pitävät erilaisista asoista samoin kuin motivoituvat asioista eri tavalla. Tavoitteiden saavuttamiseksi ihmiset käyttävät erilaisia strategioita. Tavoitteisiin liittyy itsensä aktivointi kohti tavoitetta, tavoitteen saavuttamisen ylläpitäminen ja lopulta kun tavoite saavutetaan tai se jää saavuttamatta seuraa lopettaminen (josta sitten taas suunnataan kohti uusia tavoitteita).

Kognitiiviset teoriat

- Kognitiiviset teoriat eivät ole hedonistisia teorioita. Niiden lähtökohtana on ihmisen luontainen aktiivisuus ja kiinnostus ympäristöstä, joka itsessään motovoi ihmisen. Ihmisellä on olemassa tarve erotella eri tilanteita ja toimia niiden mukaan. Tähän liittyy myös tulevien tapahtumien ennakointi.

- Kellyn motivaatioteoriassa ihminen on "aasi" (edellä esiteltiin keppi ja porkkana). Voisi myös ajatella, että ihminen on luonnostaan tiedemies ja kiinnostunut ympäristön asioista. Ihminen laatii ennusteita asioiden tilasta ja pyrkii luomaan asioista suurempia ennusteita. Tämä tosin viittaa hedonismiin, ihminen pyrkisi pääsemään tulevaisuudessa helpommalla. Toisaalta taas ihminen ei viihdy tilassa, jossa kaikki toteutuu ennusteen mukaisesti.

- Dweck on tunnettu implisiittisistä uskomuksista. Tämä tarkoittaa, että ihmisellä on perusolettamuksia itsestään, omista kyvyistään ja asioiden luonteesta. Implisiittisiä uskomuksia on tutkittu koululaisilla heidän suhtautumisestaan huonoihin koetuloksiin. Lapset voitiin jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Niihin jotka uskoivat huonon menestyksen johtuneen huonosta valmistautumisesta, eli itsestä johtuvista syistä ja niistä jotka uskoivat huonon menestyksen johtuneen jostain ulkopuolisesta tekijästä.
Lapset jotka uskoivat oman valmistautumisen vaikuttavan tuloksiin kokivat tehtävät haasteina. Onnistuminen lisäsi luottamusta omiin kykyihin ja epäonnistuminen aiheutti perusteellisempaa yrittämistä.
Tosin lapset jotka uskoivat syyn olevan jostain muusta kuin itsestä johtuva oppivat avuttomiksi. ja kokivat huonomuutta. Lapsien itseluottamus laski.

- Attribuutiomalli on ihmisen tilanteelle antama kausaalinen selitys tapahtumien syistä. Locus of control. Onnistuminen omien kykyjen johdosta. Epäonnistuminen = itsesyytökset.

Itsensätoteuttamisen ja oppimisen teoriat.

- Rogersin teoriassa keskeistä on itsensä toteuttamisen tarve. Persoonallisuus saa sen liikkeelle ja pohjimmiltaan tarve ilmaista itseään kumpuaa evoluutiosta.

- Harlow havaitsi, että apinat ovat motivoituneempia kylläisinä. Hän huomioi, että oppiminen on ihmisen perustarve.

- Maslown tarvehierarkia-malli on minulle entuudestaan tuttu liiketalouden opintojen ajoilta. Ihmisen perustarpeet jaetaan teoriassa seitsemään kerrokseen. Ideana on, että  kun alempi taso on täytetty ihminen voi siirtyä tyydyttämään seuraavan tarpeen. Alimmalla tasolla on turvallisuuden tarve, kun tämä on tyydytetty seuraavaksi tulee hygieniatarve jne. Ylimmällä tasolla on itsensä toteuttamisen, taiteellisuuden tarve. Teoriaa on kritisoitu sillä käytännön elämässä hierarkisuus ei tapahdu Maslown ehdottamalla tavalla. Esimerkiksi äärimmäisen köyhissä olosuhteissa on myös taiteellisuutta.

- Deci & Ryanin mukaan ihminen ponnistelee tavoitteiden eteen koska se on hauskaa. Ihmiset ovat itseohjautuvia ja he motivoituvat sisäisesti asioista. Ihmisen perus tarpeet ovat: kompetenssi, läheisyys ja autonomia.
Tutkijoiden erityinen huomio oli se, että palkkio tekee leikistä työtä. Ennalta odotettavissa olevat palkkiot saatetaan kokea kontrollointina, joten se on "palkitsemisen kätketty kustannus".

- Flow on vitauskokemus, jossa asiat sujuvat optimaalisella tavalla. Oppiminen tuntuu helpolta tehtävän suorittaminen motivoi jatkamaan suoritusta.