Täytyy siis suhteellisen reippaassa tahdissa tehdä muistiinpanot Pervinin kirjan pääluvuista ja toivoa parasta. Kirja on englanniksi, joten sen lukeminen ja ymmärtäminen on hieman hitaampi prosessi. Tähän mennessä olen "haaskannut" aikaani vain lukemalla kirjaa tekemättä muistiinpanoja. Tänään täytyy päästä hyvälle alulle muistiinpanojen suhteen. Olen kirjoittamisen ja aktiivisen pohtimisen ollut omalla kohdallani avain tiedon omaksumiseen. Voisin jokus kirjoittaa omista oppimismenetelmistäni, tai uskostani niihin menetelmiin joiden uskon vaikuttavan eniten uuden tiedon omaksumiseen (note to self).
Mulla ei ole hirveästi kokemusta englannin kielisestä materiaalista, joten opiskelumenetelmät eivät ole välttämättä kaikkein tehokkaimmat. Psykologian sanasto on vielä vähän hakusessa, vaikkakin sieltä melko hyvin voi poimia tuttuja asioita. Verkkoluentomateriaalissa on "onneksi" paljon kankeita anglismeja. Niitä on ärsyttävä lukea, mutta toisaalta se helpottaa englanninkielisen materiaalin opiskelua.
Ajattelin kirjoittaa tänään jostain psykologian osa-alueesta. Eilen luin koko päivän kognitiivisen oppimisen teorioita. Mutta ajattelin tällä kertaa kirjoittaa muutamasta käsitteestä, joiden avulla luomme itsellemme tavoitteita ja jotka auttavat meitä saavuttamaan niitä.
Minäpystyvyys (self efficasy) = Minä pystyvyydellä tarkoitetaan kykyä selvitä erilaisista haastavista tilanteista uskomalla omiin kykyihin. Positiiviset minäpystyvyys arviot saavat meidät yrittämään suurempia asoita, mihin realistisen arvion mukaan kykenemme. Toisinaan minäpystyvyysuskoa on liikaa ja toisinaan sitä voi olla liian vähän.
Minäpystyvyysarviot ovat tehtäväkohtaisia. Arvelemme onnistuvamme toisissa tehtävissä paremmin ja toisissa huonommin. Tällä uskomuksella voi olla suuri merkitys siihen, miten tulemme tehtävässä onnistumaan. Tehtäväkohtainen motivaatio nousee, mikäli uskomme menestyvämme tehtävässä. Motivaatio ja usko omiin kykyihin saa meidät yrittämään ja työskentelemään onnistumisen eteen.
Toisinaan voimme uskoa omiin kykyihimme liikaa, näin ollen emme välttämättä tee töitä riittävästi tavoitteen eteen ja epäonnistumme. Myös ns. uskonpuute johtaa epäonnistumiseen, sillä mikäli lähtökohtaisesti ei usko onnistumiseen, siitä useimmiten seuraa alisuoriutuminen tai epäonnistuminen. Omilla uskomuksillamme luomme itseään toteuttavia ennusteia.
Minäpystyvyyteen vaikuttavat: ajatukset, tunneilmasto, motivaatio ja suorituskyky
Teorian isä on Albert Bandura ja minäpystyvyys on osa hänen sosiaalis-kognitiivista teoriaansa.
Tavoitteiden asettamisesta kohti maalia
Saavuttaaksemme pitkän tähtäimen tavoitteen tarvitsemme useaa eri tekijää, jotka vaikuttavat siihen miten tulemme tavoitteessa onnistumaan. Koska usko omiin kykyihin ei ole vielä itsessään tie menestykseen, tarvitaan tavoitteen saavuttamiseen myös muita yhtä merkityksellisiä tekijöitä.
Motivaatiomme lisääntyy tehtävän aikana, mikäli saamme palautetta harjoittelun ohessa. Motivaatiotekijät taas laskevat, mikäli emme saa palautetta ollenkaan. Ajatellaan vaikka kilpaurheilijoita. Treeneissä saatu motivaatio auttaa urheilijaa antamaan itsestään enemmän yksittäisessä treenissä. Samalla hän todennäköisemmin antaa harjoituksissa kaikkensa, jotta kilpailuissa menisi hyvin. Mikäli urheilijalla ei ole valmentajaa tsemppaamassa harjoitusten aikana, hän todennäköisesti harjoittelee puoliteholla, jättää tärkeitä harjoituksia välistä ja saattaa matkalla unohtaa tulevat kilpailut kokonaan.
Minäpystyvyydellä on tärkeä rooli urheilijan suoriutumisessa harjoittelukaudesta. Kun urheilija uskoo kykyihinsä ja mahdollisuuteensa voittaa tavoitteeksi asetetut kilpailut, hän tekee töitä saavuttaakseen tavoitteen. Pelkän minäpystyvyyden lisäksi tarvitaan realistista palautetta siitä mitä pitää vielä tehdä saavuttaakseen tavoitteet. Sillä epärealistinen suhtautuminen (tai usko) omiin taitoihin taas johtaa huonoon suoriutumiseen. Itseen pitää siis uskoa paljon, mutta ei liikaa. Uskon pitää olla optimaalisesti oman tämän hetkisen suorituskyvyn yläpuolella. Usko siihen mihin tulen tulevaisuudessa pystymään.
Tulevaan onnistumiseen vaikuttavat myös odotukset tuevasta menestyksestä. Opetellessamme uusia taitoja meille syntyy käsitys omasta osaamisen tasosta. Aikaisempi menestys kilpailuissa antaa urheilijalle viitteitä siitä miten tulevissa kilpailuissa hän voisi menestyä. Tämä on siis realisista tietoa tämän hetken tasosta ja siitä mitä osa-alueita urheilijan tulee harjoitella lisää menestyäkseen tulevissa kilpailuissa paremmin. Harjoituskaudella on siis harjoiteltava aikaisemmassa kilpasuorituksessa ilmenneitä heikompia osa-alueita.
Oletetaan, että urheilijan kilpailut on vasta puolen vuoden päästä. Urheilijan menestys tai tappio siis odottaa vasta pitkän aikavälin kuluessa, mutta hänen on pysyttävä motivoituneena harjoitteluun koko tuo aika. Harjoittelusta ei välttämättä jaeta samanlaisia palkkioita mitä kilpailusta itsestään saa. Itsemuistuttelu auttaa pitämään tavoitteesta kiinni heikkoina hetkinämme. Suurin osa ihmisistä kuitenkin kokee jossain vaiheessa hetkittäin epäuskoa onnistumiseen tai kyseenalaistaa tavoitteen tärkeyden. Näinä hetkinä on tärkeää palauttaa mieleen ne tekijät, jotka alunperin saivat ihmisen motivoitumaan tavoitteen saavuttamiseksi.
Eli tehtävässä menestymiseen vaikuttavat: odotukset, palaute, tieto siitä mitä tavoitteen onnistuminen edellyttää ja uskoa itseen (eli minäpystyvyys).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kirjoittaa minulle kommentteja, ehdotuksia, tsemppauksia, mitä mieleesi tulee :)