Projekti Joensuu

Noniin, tänään olen vienyt eteenpäin suunnitelmaani viettää lähes kaksi kuutautta Joensuussa opiskellen pääsykokeisiin. Onhan se äärimmäisen tärkeää myös huippu-urheilijoille tustua hyvissä ajoin kisapaikkaan, jotta siitä tulisi kotiareena. Pelit kun sujuvat paremmin tutussa ympäristössä.

Soitin tänään Joensuun Elleille, jotka ilmeisesti vastaavat paikallisista opiskelija-asumuksista.
He melko varmasti lupasivat 200e (tai jopa alle!) kuussa maksavan soluasunnon kahdeksi kuukaudeksi. Tämän on erittäin hyvä uutinen. Joten voin nyt melko turvallisin mielin luottaa siihen, että tämä projekti tulee onnistumaan. Vielä kun tietäisi vähän lisää Joensuusta kaupunkina, onko siellä esimerkiksi rauhattomia tai erityisen rauhallisia asuinalueita.

Epämääräisiä laskelmia matkan kustannuksista puheluiden aikana

Tällä hetkellä suunnitelma vaikuttaa erittäin hyvältä, eikä se budjetinkaan puolesta paisu mittaamattomiin summiin. Tosin pieni ikävä yllätys tähän vuoden alkuun piti tietysti tulla. Koira meni sitten sairastumaan ja eläinlääkärikulut veivät jo suuren siivun matkaan varatuista säästöistä. Ei ole hyvä juttu, vaikka onneksi vakuutus korvaa suurimman osan kuluista, niin silti maksettavaksi on jäänyt aika paljon. Pikku haukku täytyy joka tapauksessa saada takaisin kuntoon.

Koiralla on siis jo jonkin aikaa ollut tassu tulehtunut, joka johtuu anturan on halkeamisesta. Vaivaa hoidettiin eläinlääkärin neuvojen mukaan ensin Basibactilla ja sitten tablettimuodossa antibiooteilla. Tulehdus ei lähtenyt parantumaan kummallakaan, vaan haava on päin vastoin muuttunut märkiväksi. Nyt viimeisten tutkimusten aikana eläinlääkäri epäilee, että tassussa majailee kasvain. Luultavasti sen vuoksi Nellalta pitää ambutoida koko varvas. Mutta omistan koiran varvasvaivalle kokonaisen postauksen, kun jatkotoimenpiteistä tulee selvyys. Jännä aihepiiri on joka tapauksessa. Pienellä guuglettelulla selvisi, että ei ole mitenkään tavatonta, että koiralta joudutaan varvas poistamaan, vaikka hurjaltahan se kuulostaa.

Yllättävistä kuluista johtuen olen soitellut muutamia turkulaisia yrityksiä lävitse ja kysellyt osa-aikaista tai keikka muotoista työtä. Samalla soitin huvikseni muutamaan Joensuulaiseen yritykseen kyselläkseni satunnaisia työvuoroja. Turkulaistuneeseen korvaan joensuun murre kuulostaa hauskalta. Oma puhe kuulosti aika töksähtelevältä savon viäntämmissee nähäden. Ei tuo murreyritelmä tainnut ihan kohdilleen mennä ;) Voipihan se tuota olla, että mä puhun toukokuun jälkeen sujuvaa itämurretta. Suavathan Turussa sitten ihmetellä tokkiinsa. 

Projekti psykologian pääsykoe, Joensuu

Vuosi on lähtenyt hyvin rullaamaan ja olen jo parin viikon ajan toteuttanut luku-suunnitelmaani, niin tästä luku-urakasta on jopa hieman kerrottavaakin. Suunnittelin siis viime vuoden puolella itselleni lukuaikataulun. Satunnaiset keikkatyöt ja keskittymisvaikeudet rytmittävät päivittäistä lukutahtia. Tästä syystä en laatinut päiväkohtaista lukusuunnitelmaa, vaan viikko kohtaisia lukutavoitteita. Pyrin lukemaan  4-5 päivää viikossa ja olemaan töissä 2-3 päivää viikosta. Työpäivien jälkeen en jaksa enää keskittyä mihinkään, sillä useimmiten töissä vallitsee hulina ja vilinä, joten loppu päivä menee toipuessa työvuoron aiheuttamista ylikierroksista. Tietysti luen jos vain jaksan keskittyä.

Motivaatioksi ripustin aikataulun seinälle. Vaihtelen monipuolisesti opiskelupaikkaa, ettei käy tylsäksi. Välillä olen kirjastossa, toisinaan yliopiston lukusalissa ja kotona. Riippuu vähän onko päivälle muita suunnitelmia ja kuinka hyvin saan ajatukset siirrettyä aiheeseen.

Molemmat pääsykoekirjat olen lukenut jo kertaalleen läpi. Minulla on nyt aavistus mitä kirjat tulevat pitämään sisällään. Etiikan kirjan luin pikalukutekniikalla läpi joulun välipäivinä. Persoonallisuuskirjan opiskelin viime syksynä ja tentin sen yliopistolla marraskuussa. Puolet kirjasta on siis vanhan kertausta ja olemassa olevan tiedon syventämistä.

Muistiinpanoja teen ns kaksinkertaisella muistiinpanotekniikalla. Teen myös persoonallisuuspsykologian kirjasta muistiinpanot uudestaan, koska osa tiedoista on jo painunut unholaan joka tapauksessa. Muistiinpanojen jälkeen luen muistiinpanot läpi ja koitan ymmärtää mitä olen saanut sinne kirjoitettua. Tiivistän muistiinpanot vielä kertaalleen A3 kokoiseen miellekarttaan, jonka ripustan seinälle. Käyn asiaa lävitse miellekartan ja kirjan avulla. Koitan löytää uusia näkökulmia samaan asiaan. Tämä työskentelymenetelmä on hidasta ja kun en ole vuosiin oikein käsin mitään kirjoittanut, niin käsikin on jo kivasti puutunut.

Etiikan kirjasta

Etiikan kirja on Pietarisen ja Putasen Etiikan teorioita. Kirjan hyvä puoli on se, että se on selkeästi kirjoitettu ja se soveltuu jotenkuten myös aloittelijoille. Ensi lukemalta kirja ei juuri auennut, tai sen käsittelemät asiat sijoittuvat niin laajaan kontekstiin filosofian alalla, että siitä ei oikein jäänyt mieleen kuin hatara käsitys kirjan pääluvuista.
Kirja keskittyy analyyttisen etiikan suuntauksiin 1900-luvulla. Eli se kokoaa pääpiirteissään sen minkälaista keskustelua moraalifilosofian käsitteistä on käyty. Minun piti ottaa keväälle tähän tueksi yliopistolta etiikan ensimmäinen kurssi, mutta se, harmi kyllä, käsitteleekin pelkästään normatiivista moraalifilosofiaa. Se siitä hyödstä. Käyn kuitenkin luennoilla kuuntelemassa, sillä koin jo ensimmäisellä luennolla suuren ahaa-elämyksen muutamasta asiasta joista myös Etiikan teorioita kirjassa sivutaan. En olisi pitänyt niitä mainintoja niin merkityksellisinä ilman ko. luentoa.

Persoonallisuus psykologian kirja

Kirja on erittäin selkeä ja helppolukuinen. Siinä ei niinkään kaivella historiallisia persoonallisuuspsykologian suuntauksia vaan kirjan suurempi painopiste on ohessa esitellä suomalaista persoonallisuuden tutkimusta. Aihealueet on valikoitu siten, että kirjan suomalaisuus näkyy selkeästi. Koska kirja on toimitettu useamman kirjoittajan tuotoksena, siinä on havaittavissa lievää päällekkäisyyttä. Ei kuitenkaan niin pahasti kuin esim Nurmen kehityspsykologian kirjassa, joka on aiempina vuosina ollut pääsykoekirjana Joensuun yliopistoon.

Suunnitelman viimeinen vaihe

Tässä ei ole vielä kaikki konnankokut, joita olen tälle keväälle suunitellut. Ilmottauduin Joensuussa pidettävään psykologian kokeeseen valmentavalle kurssille. Vietän keväällä huhtikuusta toukokuun pääsykokeisiin asti Joensuussa. Otan irtioton kotinurkkien kuvioista ja ajattelen, että keskityn viimeiset viikot täysillä luku-urakkaan. Vieraalla paikkakunnalla kun ei ole muita häiriötekijöitä ja voin paremmin keskittyä lukemisurakkaan. Tämä itselle suotu lukuloma on vähän niin kuin valmistautuisi urheilukilpailuihin. Lähden kuukauden valmistautumisleirille ennen kisoja.

Kevät on lukemista täynnä.

Aivan alkuun on mukava toivottaa hyvää uutta vuotta kaikille, jotka tämän pahaisen blogin jostain syystä sattuu lukaisemaan.

Voin nyt virallistaa uuden vuoden lupauksistani suurimman. Aion yrittää ensi keväänä Joensuuhun opiskelemaan psykologiaa. Näin turkulaistuneesta näkökulmasta katsottuna Joensuu on hyvin kaukana, eikä se ole edes kohtuullisen etäisyyden päässä lapsuuden kotiseuduistani. En ole koskaan käynyt siellä, enkä tunne sieltä ketään. Tilanne oli aikoinaan lähes samanlainen, kun opintojen perässä Turkuun muutin. Eli hyvin jännittävää. Mahdollisesti tiedossa on uusi asuinympäristö, uudet kaverit, uusi "kulttuuri" jne.. Mutta ei mennä vielä asioiden edelle. Ensin täytyy päästä opiskelemaan, joka ei olekaan ihan pikkujuttu. Sisäänpääsy prosentti on hyvin pieni, jotain 9 % paikkeilla vuodesta riippuen. Hakijoita on arviolta noin 500 ja sisään pääsee alle 30. Joten ainoa keino päästä sisään on yrittää täysillä.

Olen suunnitellut tätä ensimmäistä yliopistoon pyrkimisyritystäni noin puolitoista vuotta. Valmistuttuani AMK:sta ajattelin, etten ole vielä opiskellut sellaista alaa, joka minua oikeasti kiinnostaa. Markkinoinnin luennoilta ja myyntityön teoriassa kiinnostuin aiheista lähinnä psykologian ja filosofian näkökulmista. Kiinnostavaa on etenkin se miten myyntityöllä, siis tietyllä tavalla höpöttämällä, voi vaikuttaa ihmisiin ja saada heidät ostamaan tuotteita ja olemaan vielä tyytyväisiä ostopäätökseen. Jännää eikö?

Siispä valmistuttuani tsekkasin läpi avoimen yliopiston opintotarjonnan ja päätin opiskella psykologian perusopinnot. Sittenhän sen näkee onko aihepiiri oikeasti kiinnostava ja olenko riittävän motivoitunut vielä opiskelemaan. Olen itsekin vähän yllättynyt siitä, kuinka alusta alkaen opinnot veivät minut mukanaan. Suoriuduin urakasta kiitättävästi ja olen edelleen yli-innostunut aihepiiristä.

Seuraavassa postissa tulen kertomaan millaisia suunnitelmia minulla on kevään luku-urakkaan.

Kippis!