Vuosi on lähtenyt hyvin rullaamaan ja olen jo parin viikon ajan toteuttanut luku-suunnitelmaani, niin tästä luku-urakasta on jopa hieman kerrottavaakin. Suunnittelin siis viime vuoden puolella itselleni lukuaikataulun. Satunnaiset keikkatyöt ja keskittymisvaikeudet rytmittävät päivittäistä lukutahtia. Tästä syystä en laatinut päiväkohtaista lukusuunnitelmaa, vaan viikko kohtaisia lukutavoitteita. Pyrin lukemaan 4-5 päivää viikossa ja olemaan töissä 2-3 päivää viikosta. Työpäivien jälkeen en jaksa enää keskittyä mihinkään, sillä useimmiten töissä vallitsee hulina ja vilinä, joten loppu päivä menee toipuessa työvuoron aiheuttamista ylikierroksista. Tietysti luen jos vain jaksan keskittyä.
Motivaatioksi ripustin aikataulun seinälle. Vaihtelen monipuolisesti opiskelupaikkaa, ettei käy tylsäksi. Välillä olen kirjastossa, toisinaan yliopiston lukusalissa ja kotona. Riippuu vähän onko päivälle muita suunnitelmia ja kuinka hyvin saan ajatukset siirrettyä aiheeseen.
Molemmat pääsykoekirjat olen lukenut jo kertaalleen läpi. Minulla on nyt aavistus mitä kirjat tulevat pitämään sisällään. Etiikan kirjan luin pikalukutekniikalla läpi joulun välipäivinä. Persoonallisuuskirjan opiskelin viime syksynä ja tentin sen yliopistolla marraskuussa. Puolet kirjasta on siis vanhan kertausta ja olemassa olevan tiedon syventämistä.
Muistiinpanoja teen ns kaksinkertaisella muistiinpanotekniikalla. Teen myös persoonallisuuspsykologian kirjasta muistiinpanot uudestaan, koska osa tiedoista on jo painunut unholaan joka tapauksessa. Muistiinpanojen jälkeen luen muistiinpanot läpi ja koitan ymmärtää mitä olen saanut sinne kirjoitettua. Tiivistän muistiinpanot vielä kertaalleen A3 kokoiseen miellekarttaan, jonka ripustan seinälle. Käyn asiaa lävitse miellekartan ja kirjan avulla. Koitan löytää uusia näkökulmia samaan asiaan. Tämä työskentelymenetelmä on hidasta ja kun en ole vuosiin oikein käsin mitään kirjoittanut, niin käsikin on jo kivasti puutunut.
Etiikan kirjasta
Etiikan kirja on Pietarisen ja Putasen Etiikan teorioita. Kirjan hyvä puoli on se, että se on selkeästi kirjoitettu ja se soveltuu jotenkuten myös aloittelijoille. Ensi lukemalta kirja ei juuri auennut, tai sen käsittelemät asiat sijoittuvat niin laajaan kontekstiin filosofian alalla, että siitä ei oikein jäänyt mieleen kuin hatara käsitys kirjan pääluvuista.
Kirja keskittyy analyyttisen etiikan suuntauksiin 1900-luvulla. Eli se kokoaa pääpiirteissään sen minkälaista keskustelua moraalifilosofian käsitteistä on käyty. Minun piti ottaa keväälle tähän tueksi yliopistolta etiikan ensimmäinen kurssi, mutta se, harmi kyllä, käsitteleekin pelkästään normatiivista moraalifilosofiaa. Se siitä hyödstä. Käyn kuitenkin luennoilla kuuntelemassa, sillä koin jo ensimmäisellä luennolla suuren ahaa-elämyksen muutamasta asiasta joista myös Etiikan teorioita kirjassa sivutaan. En olisi pitänyt niitä mainintoja niin merkityksellisinä ilman ko. luentoa.
Persoonallisuus psykologian kirja
Kirja on erittäin selkeä ja helppolukuinen. Siinä ei niinkään kaivella historiallisia persoonallisuuspsykologian suuntauksia vaan kirjan suurempi painopiste on ohessa esitellä suomalaista persoonallisuuden tutkimusta. Aihealueet on valikoitu siten, että kirjan suomalaisuus näkyy selkeästi. Koska kirja on toimitettu useamman kirjoittajan tuotoksena, siinä on havaittavissa lievää päällekkäisyyttä. Ei kuitenkaan niin pahasti kuin esim Nurmen kehityspsykologian kirjassa, joka on aiempina vuosina ollut pääsykoekirjana Joensuun yliopistoon.
Suunnitelman viimeinen vaihe
Tässä ei ole vielä kaikki konnankokut, joita olen tälle keväälle suunitellut. Ilmottauduin Joensuussa pidettävään psykologian kokeeseen valmentavalle kurssille. Vietän keväällä huhtikuusta toukokuun pääsykokeisiin asti Joensuussa. Otan irtioton kotinurkkien kuvioista ja ajattelen, että keskityn viimeiset viikot täysillä luku-urakkaan. Vieraalla paikkakunnalla kun ei ole muita häiriötekijöitä ja voin paremmin keskittyä lukemisurakkaan. Tämä itselle suotu lukuloma on vähän niin kuin valmistautuisi urheilukilpailuihin. Lähden kuukauden valmistautumisleirille ennen kisoja.